Liikennepoliittisia uutisia

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tarkastettiin  Seppo Lampisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen[1].

Meillä on puhuttu pitkään yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, mutta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta infrastruktuurisuunnittelun vaikutuksesta hajautumiseen on tehty kovin vähän. Lampisen tutkimus on siis mitä ajankohtaisin. Erityisen kiinnostavaa on pitkän aikavälin suomalaisen liikennepolitiikan analyysi, johon syvyyttää antaa Lampisen pitkä käytännön kokemus virkamiehenä ja konsulttina.

Lampinen analysoi kotimaisia liikennesuunnittelun dokumentteja – tavoitteita, strategioita, linjauksia, liikennepoliittisia selontekoja yms. – semioottisen tekstianalyysin avulla. Lisäksi hän konstruoi goffmanilaisessa hengessä kolme erilaista liikennesuunnittelun historiallista kehystä, jotka ovat ikään kuin ohjaavia, julkilausumattomia taustaoletusten ja käytäntöjen kokonaisuuksia. Nämä ovat modernistinen liikennesuunnittelu, tiensuunnittelu liikennesuunnittelun perustana ja kaupungin hajautunut hallinnointi.

Lampinen osoittaa, että liikennesuunnittelussa vaikuttaa vahva perinne, joka korostaa liikkumisen nopeutta hyvinvointiin ja yhteiskunnan tehokkuuteen liittyvänä tekijänä. Perinne on vanha ja muotoutunut jo ennen liikennesuunnittelun eriytymistä kaupunkisuunnittelusta. Tämä on asettanut henkilöauton keskeiseen asemaan modernin yhteiskunnan rakentamisessa. Liikennesuunnitteluun on osaltaan vaikuttanut myös insinööritieteiden luonnontieteellinen perusta. Tämä on johtanut siihen, että liikennettä ja liikkumista ei ole käsitelty yhteiskunnallisena , vaan lähinnä teknisenä ilmiönä.

Lampinen päätyy siihen, että liikennesuunnittelu vaikuttaa tieverkon suunnittelun kautta kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Hän kiteyttää: ”Suunnittelun kehykset vievät kaupunkiseutujen tieverkon suunnittelua yhdensuuntaisesti eteenpäin niin, että tieverkko luo edellytykset yhdyskuntarakenteen jatkuvalle hajautumiselle. Liikennesuunnittelun tehtävä on sen oman asemoitumisensa perusteella loputon: kun autoliikenne lisääntyy, syntyy ”ongelmia”, jotka liikennesuunnittelun on ratkaistava. Kun yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee liikennettä nopeuttamalla, autoliikenteen hyväksi tehtävillä toimenpiteillä ei ole rajaa.

Henkilökohtaisesti minulle on kiinnostavaa tutkimuksessa on lievästi kriittinen analyysi vuonna 2011 toteutetusta Liikennerevoluutio –hankkeesta[2], jonka toisena puheenjohtajana toimin. Liikennerevoluutio oli eri ministeriöiden ja Sitran toteuttama eräänlainen strategiaprosessi, jossa Sitran johdolla toteutetussa työpajasarjassa 25 eri alojen (julkinen, yksityinen, tutkimus) asiantuntijaa työsti ilman minkäänlaisia ennakkositoumuksia näkemystä tulevaisuuden liikennepolitiikasta.

Lampinen epäilee tulokset korkeintaan palatsivallankumouksena ja näin voi hyvin ollakin. Hankkeen lähtökohtana oli kuitenkin nimenomaan välttää sekä insinööritieteellinen lähtökohta että olemassa olevat ”kehykset”, asiantuntijat eivät pääsääntöisesti olleet liikennepolitiikan asiantuntijoita. Keskeisiä Liikennerevoluutiossa syntyneitä teemoja olivat mm. ehdotus palauttaa kaupunkisuunnittelu ja liikennesuunnittelu yhteen (MALPE-ajattelu) sekä liikenteen ymmärtäminen palvelutasoina. Jälkimmäistä ajatusta vie nyt eteenpäin Tekes  mobility as a service (maas) -teemalla.

Yhtä kaikki, tässä on kirja, jota voi suositella kaikille kaupunki- ja liikennesuunnittelusta kiinnostuneille. Se auttaa osaltaan ymmärtämään, miksi kaupunkiseutumme ovat sellaisia kun ovat ja miksi ”henkilöautoparadigma” on meillä selkäytimessä.

[1] http://www.tampub.uta.fi

[2] Kostiainen, Juha & Linkama, Eeva (toim.) (2011): Liikennerevoluutio 2011. Ajatuskartta. Liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Sitra, Liikennevirasto, Trafi, Tivit Oy, RYM Oy.

Asunto- ja liikennepolitiikka kytkettävä yhteen

TALOUS

Sauli Hievanen SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingin Korjaamolla

Sauli Hievanen SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingin Korjaamolla
Kuva:
Pauli Vento / SAK

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen esittää maankäyttö-, liikenne- ja asuntopolitiikan nivomista yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Nykyinen hallintomalli on Suomen yhdyskuntarakenteelle haitallista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu uhkaa tukehtua asumisen ja liikenteen ahtaumaan.

Hievanen huomauttaa, että Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta yli 40 prosenttia tapahtuu pääkaupunkiseudulla. Siksi on erittäin tärkeää, mitä alueella tapahtuu.

– Helsingin seudulle suunniteltu metropolihallinto ei saa kaatua hallituksen sisäisiin erimielisyyksiin. Jos pääkaupunkiseudulle saataisiin yksi yhteinen kaava, niin asuntotuotantoa, palveluja ja työpaikkoja voitaisiin sijoittaa alueelle huomattavasti kestävämmin.

Yhdyskuntarakenteen yhtenäistä suunnittelua edistäisi myös rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen. Ministeriö vastaisi kaikista maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyvistä asioista.

Sauli Hievanen kiittää valtionvarainministeriötä rakennetun ympäristön ministeriön mallin mukaisesta budjettiesityksestä ensi vuodelle.

– Esityksessä Pisara-radan, Länsimetron jatkeen ja Tampereen raitiotiehankkeen rahoituksen vastineeksi kunnilta edellytetään lisää asuntotuotantoa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio on jo tehnyt kuntien kanssa sopimukset asuntotuotannoista. Hievanen on kuitenkin pettynyt siihen, ettei kunnille aiheudu sanktioita sopimusten laiminlyönneistä.

Sauli Hievanen puhui eilen tiistaina Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön työmarkkinaseminaarissa Helsingissä.

Pisararata etenee.

Hallitus on alustavasti sopinut Pisararadan rakentamisesta, kertoo Helsingin Sanomat.LKS 20130304 Pasilan ratapihaa Helsingissä 30. lokakuuta 2012. Helsingin keskustan alle suunniteltu pisararata helpottaisi merkittävästi kaukojunien matkustajien liikennöintiä. Pisaran muotoisen lähijunien kaupunkilenkin varrelle rakennettaisiin kolme asemaa. Kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa. LEHTIKUVA Patricia Gabriel-Robez

  • Pasilan ratapiha.(Lehtikuva/Patricia Gabriel-Robez) 

Helsingin Sanomien tietojen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti jo tammikuussa rahoittaa rataa.

Päätös on ehdollinen, koska pääkaupunkiseudun kunnat maksavat osan hankkeesta. HS:n tietojen mukaan hallitus ja Helsingin kaupunki yrittävät sopia Espoon ja Vantaan kanssa noin miljardin euron tunnelirahoituksesta.

Jos Espoon ja Vantaan kanssa päästään sopuun maksuosuuksista, Pisararata saattaa saada lisärahaa jo lisätalousarviossa, jonka hallitus antaa eduskunnalle ensi viikon torstaina.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki.

Kehärata – kaupunkirata, joka yhdistää

Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kaupunkirata, joka luo edellytykset uusille asuinalueille ja työpaikoille, otetaan käyttöön heinäkuussa 2015.35934004

Radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen, Lentoaseman sekä Leinelän asemat.

Asemavarauksia rakennetaan Petakseen,  Viinikkalaan ja Ruskeasantaan. Asemavarauksen mahdollistavat aseman rakentamisen paikalle myöhemmin tulevaisuudessa. Lapinkylään puolestaan tehdään tekninen valmius aseman rakentamiseen.

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata#.VETI8RbElco

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa selvitetään

Tiedote 30.06.2014 09.22

Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään selvitystyö vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoista. Öljyä korvaavia vaihtoehtoja selvityksessä ovat sähkö, vety, nestemäiset biopolttoaineet kuten etanoli ja biodiesel sekä metaani eli maakaasu ja biokaasu.

Tarkoituksena on ensi syksyn aikana viimeistellä suunnitelma, joka pitää sisällään eri polttoaineiden ja sähkön jakelua koskevat tavoitteet sekä arvion kustannuksista ja tarvittavista toimista tavoitteiden toteutumiseksi.

Jakeluverkkoselvitystä tekee Liikenteen ympäristöasiain neuvottelukunnan asettama epävirallinen työryhmä, jossa ovat edustettuina muun muassa valtionhallinto, Kuntaliitto ja energiayhtiöt.

Työn taustalla on EU:n direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun infrastruktuurista. Jäsenmaiden tulee viimeistään vuoteen 2016 mennessä laatia kansallinen suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämisestä ja jakeluverkostosta. Direktiivi kattaa kaikki liikennemuodot ja kaikki vaihtoehtoiset polttoaineet.

Tavoitteena on, että kaupunkitaajamissa ja päätieverkolla pystytään liikennöimään sähköllä ja maakaasulla vuoteen 2020 mennessä. Vedyn osalta tavoite on vapaaehtoinen. Kotimaisen etanolin ja biodieselin maanlaajuinen jakelu on käytännössä jo olemassa.
http://www.lvm.fi/tiedote/4414676/vaihtoehtoisten-kayttovoimien-jakeluverkkoa-selvitetaan

Vastaa

Your email address will not be published.

© 2018 Enemmistö ry – Liikennepoliittinen järjestö. Theme by Anders Norén.