Enemmistön syyskokous pidettiin 23.11.2022

Enemmistö ry piti syyskokouksen Helsingin Arabianrannassa Matti Kosolan kerhotilassa.

Johtokunta jatkaa Keijo Lehikoisen puheenjohtajuudella. Risto Larjavaara on vpj. Matti Kosola ja Olli Orkoneva ovat muut jäsenet.

Kevätkokous pidettiin myös Arabianrannassa ja kesätapaaminen pidettiin mielettömällä kesähelteellä Ollin veneellä.

Yhdistyksen ainoat menoerät ovat nettisivujen vuosimaksu ja vanhanaikaisen tilin kuukausimaksut. Siksi toivomme tukimaksuja. Kiitos etukäteen!

Enemmistön syyskokous pidetty

Yhdistys piti syyskokouksensa 17.11.2021 Arabiassa Johtokunnan jäsenen Matti Kosolan talon kerhotilassa.

Johtokunta jatkaa Keijo Lehikoisen puheenjohtajuudella. Risto Larjavaara on vpj. Matti Kosola ja Olli Orkoneva ovat muut jäsenet.

Koronan takia emme pitäneet kevätkokousta. Kesällä tapasimme helteellä Katajanokan Upseerikasinon viereisellä kivimuurilla. Tällöin hyväksyttiin toimintakertomus ja annettiin vastuuvapaus johtokunnalle.

Yhdistyksen ainoat menoerät ovat nettisivujen vuosimaksu ja vanhanaikaisen tilin kuukausimaksut. Siksi toivomme tukimaksuja. Kiitos etukäteen!

Metropolisopimus ratkaisee monet ongelmat

Pääkaupunkiseudun yhdistyminen tuo ilmaisen ratkaisun moneen ja ainakin asumisen hintaongelmaan. Helsinki on pakkoraossa niemellään ja naapurit rakentavat säälimättä sen rajoille hyötyen jopa ulkoilualueista ja joukkoliikenteestä, mitkä Helsinki maksaa. Halvalla asuva väki pendelöi saastuttamassa pääkaupungin ilman (sähköautokin levittää pölyä) ja viemällä palkkansa ja veronsa kiittämättömään naapurustoon.

Viheralueet ja tiivis rakentaminen

Suuri ulkoilu- ja luonnon kokemisen paine kohdistuu eniten Helsingin kantakaupunkiin, joka alueet ovat asteikossa luonto/väkimäärä hyvin erilaisia. Siirtolapuutarhat, jotka päätettiin siirtää jo 1960 -luvulla ovat siinä pois laskuista, vaikka aitaa ei olisikaan niiden ympärillä. Kantakaupunki on eliittien käsissä ja kuppikunnat ovat juurtuneet valtuustoon.

Asumisen hinta

Yhtenäinen 3 – 4 kaupungin erilaisten osa-alueiden verkosto luo asumiseen laajan valikoiman. Hintaan vaikuttaa useampi asia, jopa sijainti jää valinnassa meklareitten menneen ajan sanastoon. Pikaraitiotie ja joukkoliikenneverkosto tuo kaikki yhtä lähelle sitä kuuluisaa sijaintia.

Hyvä liikenneverkko ja tiiviit kaupunginosat tekee kaupungistumisesta niin ekologisen kuin elintasoihminen voi yleensä toivoa.

Lähimökkeily ja -viljely

Metropoli lisää tässäkin valinnan varaa ja helpottaa yhdeksän siirtolapuutarhan ja usean viljelypalsta-alueen Helsingin painetta. Voidaan järjestää tosiviljelijöille erinomaiset alueet ja tehdä lyhytaikaisesti vuokrattavia mökkejä. Liikenneväylien väleihin jää enemmän lähiluontoa.

Joukkoliikenne ja autoilu

On sanomattakin selvää, että asutuksen jakautuminen laajemmalle alueelle helpottaa heti henkilöautoilua. Helppo pysäköinti houkuttaa tekemään pääosan matkoista joukkoliikenteellä (linjat, kaupunkipyörät ja -potkulaudat).

Suojelu

Helsinki on suojellut kiitettävästi luontoa ja jopa aidoilla, koska ulkoilupaine on niin suuri. Metropolissa on helppo suojella alueita, koska niille tullaan useammasta suunnasta ja myös joukkoliikenteen avulla. Niiden kustannukset jakautuvat usealle taholle ja kuormitus on pienempää kuin nykytilanteessa, missä Helsinki on keskeisessä asemassa (Uutela, Kallvik, Haltiala, keskuspuisto, Vanhan kaupungin lahti jne).

Hallinto

Hallinto nousee selkeästi realistiselle tasolle. Kuppikuntien vaikutus lakkaa. Alueiden eriytyminen muuttuu mahdottomaksi. Väkinäistä säätelyä ei tarvita. On tilaa kaikille ratkaisuille.

Matti Kosola, DI

Helsinki

Helsingin Sanomat 50 vuotta sitten: Aleksanterinkatu yhä pyhitetty jalankulkijoille

Aleksanterinkatu yhä pyhitetty jalankulkijoille

Aleksanterinkatu yhä pyhitetty jalankulkijoille

13.10. 2:00

HELSINGIN Aleksanterinkatu pysyi maanantainkin kävelijöille pyhitettynä, joskin jotkut autoilun kannattajat purkivat kiukkuaan kadulle pystytettyihin merkkeihin.

Kävelykatukokeilun tarkasta päättymishetkestä oli päivällä epätietoisuutta; katu pidettiin kuitenkin autoilta suljettuna.

Sen rakennelmia purettiin rauhallisesti pitkin päivää odoteltaessa kaupunginhallituksen ratkaisevaa päätöstä, jonka mukaan kokeilua jatketaan 8.1.1971 asti.

Maanantaina kerättiin edelleen nimiä kansalaisadressiin, jossa toivotaan Aleksin tekemistä kävelykaduksi.

Enemmistö ry:n edustajat marssivat iltapäivällä ylipormestari Teuvo Auran puheille mukanaan 6 723 nimeä.

Helsingin raideruuhkaan on ratkaisu

Kuusivaunuisilla metrojunilla voitaisiin ajaa Vuosaaresta ja Mellunmäestä Kamppiin ja uutta rataa Töölön ja Meilahden kautta Pasilaan.

Julkaistu:
 
ANTTI KALLIO valitti kirjoituksessaan”Vaihto metrosta junaan vie aikaa”(13.1), miten siirtymiseen kuluu helposti yli kymmenen minuuttia ja toivoi Pisararadan toteuttamista. Se on niin suuren luokan hanke, että esitän nopeampaa ja halvempaa ratkaisua.

Kansantaloudellisesti tehtiin ikävä virhe, kun länsimetron asemat rakennettiin itämetron asemia lyhyemmiksi. Sen seurauksena metrojunat tulevat väistämättä ruuhka-aikoina käymään ahtaiksi. Ymmärrettävästi asemien läheisyyteen rakennetaan tiivistämällä yhä lisää. Mikä ratkaisuksi? Espoon asemahalleja ei enää voida pidentää kuuden vaunun eli kolmen vaunuparin mittaisiksi.

Triplan kauppakeskuksen alla Pasilassa on valmis tilavaraus metrolle. Samoin Kampin metroaseman alla on toinen halli, jossa on valmiit sepeliraidepohjat etelästä pohjoiseen suunniteltua metrorataa varten.

Oivallinen ratkaisu ruuhkiin on ajaa kuusivaunuisilla metrojunilla Vuosaaresta ja Mellunmäestä Kamppiin ja uutta rataa Töölön ja Meilahden kautta Pasilaan. Tietysti nuo uudet edellä mainitut asemat olisivat tarpeeksi pitkiä. Vanhoissa suunnitelmissa kolmantena asemana on Olympiastadion.

Tällä ratkaisulla Pasilassa saadaan junapainetta helpotettua ahtaalle päärautatieasemalle. Kallion toivomat nopeammat kävelyt metrosta juniin toteutuisivat Pasilassa. Kampin ja Pasilan välinen yhdysrata olisi paljon nopeammin rakennettavissa ja oleellisesti halvempi ratkaisu kuin Pisararata. Jotta tämä yhtälö kävisi tajuttavaksi, luonnollisesti joka toiset tai useammatkin lyhyemmät metrojunat jatkaisivat länsimetron rakenteilla olevalle tulevalle pääteasemalle Kivenlahteen.

Risto Larjavaara

Helsinki

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.1.2020

Enemmistössä on vuosi vaihtunut

Kelataanpa tässä viime vuotta ja erityisesti Enemmistön toimintaa.

On jännää odottaa monia joukkoliikenteen tuloksia. Tampereella suurempi osa ratikkaliikenteen rakentamisesta on jo takana. Siellä on ymmärrettävästi viime vuodet kiroiltu liikennekaaoksista. Veikkaan, että 10 vuoden kuluttua tamperelaiset ovat hyvin ylpeitä modernista joukkoliikennevälineestä, joka sopii kapealle kannakselle kahden ison järven välissä. Samalla Hämeenkadusta saadaan komea mannermainen kävelykatumainen miljöö ratikoineen.

Helsingissä vastaavasti Hämeentien työmaa on ärsyttänyt. Yksityisautoliikenne kyllä vaivattomasti siirtyi Sörnäisten rantatielle. Valmistuttuaan joukkoliikenne nopeutuu ja kadusta tulee viihtyisämpi.

Espoossa Länsimetron rakennustyömaa jatkaa pitkälti länteen ja valmistuttuaan liityntäliikenne jakaantuu useammalle asemalle ja asiakastyytyväisyys paranee. Samoin 10 vuoden kuluttua tajutaan, kuinka välttämätön tuo Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen oli.
Myös Raide-Jokeria eli pikaraitiolinjaa Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen rakennetaan useina eri työmaina. Sen yhteydessä yksi tärkeä asia on unohdettu mainita. Itä-länsimetro on ainoana linjana haavoittuvainen. Siksi hätätilanteessa Raide-Jokeri voi olla tärkeä varaventtiili!
Enemmistö piti syyskokouksensa 27.11. Jatkamme leppoisissa merkeissä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Keijo Lehikoinen. Risto Larjavaara on vpj. ja muut johtokunnan jäsenet ovat Matti Kosola ja Olli Orkoneva.
Syksyllä yhdistyksen maksettavaksi tuli täysin yllättäen copyright -lasku yhdentekevästä ruuhkakuvasta julkisen lausuntopyynnön yhteydessä vuodelta 2015. Tuon 190 euron laskun maksoimme pitkin hampain CopyrightAgentille.
Vuosittaisen nettisivujen ylläpitomaksun (noin 100 euroa) jälkeen tilimme on tyhjentynyt. Lisäksi 1.2.2020 Danske Bank alkaa laskuttaa kuukausittain 8 euron palvelumaksua.

Toivotamme kaikille jäsenillemme ja tukijoillemme mukavaa vuotta 2020. Lisäksi kehtaamme edellämainituista syistä pyytää pientä avustusta, jotta voimme jatkaa toimintaamme. Tietysti toivomme, että löytyisi uusia nuorempia voimia jatkamaan yli 50-vuotista taivalta joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn puolesta!

Risto Larjavaara  

p.s. Hesarissa oli koko sivun haastattelu 80 vuotta täyttävästä Lauri Nordbergistä otsikolla ”Ympäristäjuristi valitsee junan”. (HS 7.12.2019)

Enemmistön perustajajäsen Lauri Nordberg kertoo junamatkailuistaan

Baltic Rail AS

RAITEILLA  EUROOPPAAN

 

Minulla on neljännesvuosisadan kokemus matkustamisesta raiteilla Eurooppaan. Aloitin niihin aikoihin, kun Interrailin senioriliput tuli käyttöön. Perheelläni on loma-asunto Espanjan Aurinkorannikolla, lähellä Esteponaa. Olen käynyt siellä keväisin ja syksyisin. Andalusiassa on silloin kivaa ja paljon hienoja paikkoja, mutta ne on nopeasti koluttu. Ryhdyin matkustamaan takaisin junalla, jotta näkisin matkalla muutakin kuin pilvenhattaroita. Yleensä matkustin Espanjan, Ranskan ja pohjoisen Saksan läpi Kööpenhaminaan tai Dusseldorfiin ja sieltä lensin kotiin. Joskus tein matkat toisin päin.

Päästessään eläkkeelle ihminen on yleensä jo nähnyt pääkaupungit, Pariisin, Rooman, Brysselin, Lontoon jne. Samoin lomarantojen lähettyvillä olevat suurkaupungit, kuten Barcelona, ovat tuttuja. Mutta Euroopassa on valtava määrä hienoja keskikokoisia kaupunkeja, joissa ei koskaan ole tullut käytyä. Mainitsen tässä vain osan niistä, mielenkiintoisimmista, joihin interrailmatkoilla olen tutustunut. Espanjassa Valencia, Toledo, Cuenca, Salamanca, Zaragoza, Girona, Puigcerda, Pamplona, San Sebastian, Bilbao, Santander, Oviedo, Leon, A Coruna, Santago de Compostela ja Vigo. Ranskassa Biarritz, Bayonne, Bordeaux, Pau, Carcassonne, Montpellier, Nimes, Avignon, Marseille, Nizza, Lyon, Tours, Dijon, Besancon, Nancy, Reims ja Lille. Saksassa Trier, Muenchen ja Duesseldorf. Itävallassa Salzburg ja Innsbruck. Italiassa Torino ja San Remo. Keski- ja Etelä-Euroopan kaupungeissa on lähes aina historiallinen, autoista vapautettu keskusta, upeaa vanhaa arkkitehtuuria ja mielenkiintoisia museoita. Espanjassa ja Ranskassa on paljon hyvin kohtuuhintaisia hotelleja ja hostelleja. Kaksi tai kolme yötä yleensä riittää kaupunkiin tutustumiseen.

Ranskan TGV ja Espanjan AVE junat, jotka kiitävät 200-300 km/tunnissa, ovat tulleet tutuiksi. Viime keväänä kuukauden voimassa oleva interraillippu, jolla sai matkustaa viitenä päivänä, maksoi minulle 254 euroa. Seitsemällä matkustuspäivällä se maksaa 302 euroa. Selvästi halvin tapa matkustaa junalla. Tietysti halpalentoyhtiöllä matka taittuu nopeammin ja tulee halvemmaksi. Mutta junalla matkustaminen Euroopassa on paljon hauskempaa ja avartavampaa! Ja sillä tavoin voi jokainen osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Sitten tulen Penan blogiin. Se oli hyvä kirjoitus ja sisälsi paljon arvokasta tietoa. Mutta mielestäni olet vähän liian pessimistinen sen suhteen, miten juna voisi korvata lennot. Ei kukaan kuvittele, että se voisi tapahtua hetkessä noin vain. Muutos tapahtuu asteittain. En suosittele kenellekään aloittamista Helsinki-Malaga matkalla. Ja toinen sivu, joko meno tai paluu, kannattaa tehdä lentäen.

Entä sitten kun Rail Baltica, jota lämpimästi kannatan, on rakennettu? Ensimmäisen yön voisi nukkua Tallinnan laivalla. Sitä ei voi laskea matkaan, koska vaihtoehtohan olisi nukkuminen omassa sängyssä. Sitä paitsi, sehän ei maksa paljon mitään. Aamulla siirrytään Tallinnassa junaan. Varsova ja Berliini olisivat saavutettavissa sen päivän aikana. Mutta myös Krakova, jonne jo näyttää kulkevan Varsovasta luotijuna. Minä viettäisin yön Krakovassa, se on loistava kaupunki ja varmasti halpa. Sieltä on kartalla vain ”kivenheiton” verran Bratislavaan, Slovakian kauniiseen pääkaupunkiin. Sehän oli keisarikunnan aikana Wienin esikaupunki nimellä Pressburg, jonne kulki Wienistä raitiovaunukin. Bratislavasta taas on lyhyt matka myös Budapestiin, mahtava kaupunki sekin. Praha on vähän syrjässä tältä reitiltä, mutta sekin kytkessävissä matkaan. Tällainen reissu on tehtävissä viikossakin, mutta minä pilkkoisin sen kahteen tai kolmeen osaan, yhtenä keväänä Krakovaan, toisena syksynä Budapestiin jne. Tietysti se edellyttää Puolan lisäksi muiltakin Visegrad-mailta investointeja raiteisiin, mutta eiköhän nekin tule, kun näkevät Rail Baltican toiminnassa. Summa summarum: tässä on yksi esimerkki, miten junat voisivat lomamatkoilla korvata lentokoneen. Matkalukemiseksi suosittelen Mika Waltarin kirjaa Yksinäisen miehen juna vuodelta 1929, jossa hän kertoo matkastaan koko Itä-Euroopan läpi silloisesta Stettinistä Istanbuliin. En voi olla ottamatta tähän katkelmaa.

”Miten voikaan rakastaa pikajunia, jättiläisvetureita, kiskojen jyskettä, keinuvia vaunuja, kilometrimerkkien lentoa, ratavallien kiitäviksi viivoiksi supistuvaa hiekkaa. Juna on ainoa paikka, jossa voi olla aivan rauhallinen, ilman surua, ilman kaipausta, ilman kiduttavia ajatuksia. Kun kerran kuolen, tahtoisin kuolla junassa, joka kulkee sadan kilometrin vauhtia tuntematonta kaupunkia kohti, vuorien siintäessä taivaanrannalla, vaihdelyhtyjen syttyessä iltahämärään . . .”

Enemmistö ry piti kevätkokouksen

Enemmistö ry piti kevätkokouksen Helsingin Arabianrannassa 25.3.2019. Yhdistys jatkaa toimintaansa kävelyvauhdilla toivoen uutta ilmastoinnostunutta sukupolvea tulemaan mukaan. Kuvassa koko johtokunta eli vasemmalta Tuomas Mänttäri, Matti Kosola, vpj. Olli Orkoneva ja Keijo Lehikoinen ja istumassa ikijäärä pj. Risto Larjavaara.

Enemmistön juhlanäyttelyn avajaiset sekä kevätkokous 3.4. 2018

Juhlalehtemme ilmestyy pian maaliskuun puolenvälin jälkeen. Tulemme jakamaan sitä myös huhtikuussa näyttelymme yhteydessä. Avajaiset ovat tiistaina 3.4 klo 17-19 Helsingin ytimessä eli Laiturilla Kampissa Narinkkatori 2:ssa. Rakennus oli ennen Linja-autoasema.
Näyttely on esillä ti 3.4 – la 28.4. Aukioloajat ovat ma-to 10-16 ja pe-la 12-16. Ennen avajaisia klo 16.45 pidetään sääntömääräinen kevätkokous.
Näyttelyssä on esillä ennenkaikkea lehtemme kansia ja sarjakuvia, mutta myös monenlaista materiaalia aina vuoden 1968 perustamisasiakirjoista Enemmistöä irviviin pilapiirroksiin. Löytyypä vitriinistä jopa kaunis joukkoliikenteen pienoismalli eli höyryveturi matkustajavaunuineen.
Näyttelyn yhteydessä on ilmaiseksi jaettavana pinkoittain vanhempia lehtiämme eri vuosikymmeniltä.
Lämpimästi tervetuloa avajaisiin tai huhtikuun aikana näyttelyyn.

Vierailu Liikenneturvassa

Vierailimme keskiviikkona 2.11 Liikenneturvan pääkonttorissa Kannelmäessä. Sinne pääsy osoittautui yllättävän hankalaksi joukkoliikenteen ystäville. Iltapäivällä nimittäin tuli ensilumi pääkaupunkiseudulle. Vantaan Kivistössä hajosi kehäradan ajolanka ja lähijunaliikenteen kaaos oli valmis. Yksi lähti keskustasta Tikkurilan ja lentoaseman kautta, toinen pysähtyi Huopalahteen ja jatkoi bussi 41:llä jne. Ystävällisesti Kannelmäessä kuitenkin odottivat lämpimät pullakahvit ja toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen.

Liikenneturva (https://www.liikenneturva.fi/fi/) nimensä mukaisesti ajaa liikenneturvallisuutta kaikille. Sen edeltäjä TALJA toimi vuosina 1938 -1971. Nykyään siihen kuuluu kerrassaan 58 jäsenjärjestöä. Enemmistö on ollut mukana vuosikymmeniä ja välillä sen hallituksessakin. Tällä hetkellä hallituksessa ei ole lainkaan leimallisesti kevyttä liikennettä edustavia tahoja. Siinä olikin yksi syy tapaamiseemme. Toivomme saavamme edustuksen ensi vuodeksi. Ymmärrettävästi hallitukseen on tunkua.

Kävimme myös Liikenneturvan kirjastossa. Suureksi iloksemme löysimme kotelon, jossa olivat lähes kaikki Enemmistön lehdet aina vuodesta 1971. Kirjasto ja sen arkistot ovat kaikkien tavoitettavissa. Itsekin olen vuosien saatossa saanut sieltä erinomaista palvelua.

Pidimme Liikenneturvan tiloissa myös sääntömääräisen kokouksemme. Johtokunnassa jatkavat samat henkilöt. Ensi keväänä julkaisermme taasen paperisen lehden jäsenillemme. Alamme valmistautua kevääseen 2018, jolloin yhdistys täyttää kerrassaan 50 vuotta. Sitä varten alamme rakentaa juhlanäyttelyä. Kaikenlainen aineisto vuosikymmenten varrelta on tervetullutta. Erityisesti alkuaikojen valokuvia tarvittaisiin. Ottakaatte yhteyttä johtokunnan jäseniin!

Enemmistö ry – Liikennepoliittinen järjestö