Vuosi 2017 jatkaa viime vuoden isojen muutosten aikaa. Jos viime vuotinen Helsingin uusi yleiskaava ja joukkoliikenteen saatavuuden heikkeneminen huolestuttivat – tänä vuonna keskustelua herättävät ainakin liikennekaari sekä keskustelut tieinfran käyttömaksuista. Myös yksityistämiskeskustelu jatkuu edelleen. Hallituksen listalla ovat ainakin VR, tienkäyttömaksut sekä autoliikenteeseen suunnitellut maksuperusteiset älyratkaisut. Miten tämä vuosi tulee kohtelemaan meitä? Jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja joukkoliikenteen käyttäjiä. On ollut ilo havaita että jokunen vuosi sitten perustettu kansallinen Pyöräliitto on otettu vastaan yhteiskunnallisissa rakenteissa – jopa ministeriötasolla saakka. Pyöräilijäthän ovat saaneet myös runsaasti lisää rahaa pääkaupunkiseudulla. Eräs asia on puhututtanut lisääntyneen pyöräilyn siivellä. Pyöräilykulttuurin ja liikenneturvallisuuden välinen suhde. Miten liikenneturvallisuutta voitaisiin kehittää niin että saisimme myös vaikutettua tilannenopeuksiin ja kohtaamistilanteisiin joita syntyy vauhdikkaiden pyöräilijöiden toimesta. Suomeksi sanottuna – välillä pienempien ja miksei isompienkin pyöräilijöiden turvallisuus jää mietityttämään nopeiden cityfillareiden vauhdissa. Voisiko kantakaupunkien ja tiheiden taajama-alueiden pyöräilynopeuksiin vaikuttaa? Entä asenteisiin. Voisiko kiirepyöräilyyn saada malttia? Fiksua väkeä pyöräilijät kun ovat niin tämä lienee pikkujuttu – kollektiivisesti sovittava asia. Toisen huomioonottaminen.
Toivon meille kaikille turvallista ja toiset huomioonottavaa liikennekäyttäytymistä ja HEI, lets be carefull out there, talvipyöräilijät 🙂
-Mika
Matti K
10 tammikuun, 2017 — 9:58 am
Pyöräilijällä on autoilijaan verrattuna paljon suurempi ”näkökenttä” ja ajotyyli sen mukainen.