Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

VTT:n laskelmat osoittavat – Suomen tieliikenne ei saavuta EU:n alustavia ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050

Laskelmat osoittavat, että Liikenneviraston arvioimilla suoritteilla perinteistä ajoneuvotekniikkaa ja 15 %:n biopolttoaineosuutta käyttämällä Suomen tieliikenne ei saavuta EU:n alustavia ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050. Käytännössä kasvavat
liikennesuoritteet mitätöivät perinteisen ajoneuvokaluston energiatehokkuuden parantumisen, ja päästövähenemät jäävät biopolttoaineiden varaan.
• Autokaluston uusiutumisen nopeuttaminen ja energia tehokkuudensuotuisa kehittyminen parantaisivat tilannetta hieman, mutta muutokset näkyisivät selvästi vasta vuoden 2030 jälkeen. Vuoden 2030 tavoite, CO 2 -30 %, voidaan saavuttaa tilanteessa, jossa
käytetään perinteisiä ajoneuvoja (bensiini ja diesel) edellyttäen,että polttoaineessa on vajaa 30 % bio-osuutta.
• Käyttämällä NETP 2013 julkaisun 2DS skenaarion oletuksia vaihtoehtoisten ajoneuvotekniikoiden ja biopolttoaineiden osuuksista sekä vuoden 2030 että vuoden 2050 CO2vähennys tavoitteet täyttyvät.
Jo tämä skenaario edellyttää, että perinteisten polttomoottoriautojen osuus henkilöautokannasta on enää 25 % vuonna 2050, sähköautojen (akkusähköautot, ladattavat hybridit ja polttokennoautot)dominoidessayhteensä 60 %:n osuudella.
Hyötyajoneuvoissa perinteisten ajoneuvojen osuus olisi merkittävästisuurempi, 60 – 70 %, ja bio-osuus polttoaineissa olisi 35%.

Nimensä mukaisesti hiilivapaassa skenaariossa CNStieliikenteen
CO2päästöt alenevat lähes 90 % vuoteen 2050 mentäessä.
Tämäedellyttäisi massiivista siirtymistä vaihtoehtoisiin ajoneuvoihin
(sähköajoneuvoihin painottuen) ja korkeaa 75 %:n bio-osuutta jäljelle jääviin polttoaineisiin.
Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä:
Taustaa HLJ 2015 työhön

Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT
8.9.2014

Violetti flirtti miellyttää silmää

http://www.lansivayla.fi/sites/default/files/styles/article/public/doris/processed/images/22648936.jpg?itok=AvhiZdmF (8.2.2015)

Pääkaupunkiseudun Flirt-lähijunat muuttuvat violeteiksi lähivuosina. Näin ne erottuvat vihreistä kaukojunista.

Mielestäni värivalinta on hyvin onnistunut. Vahvat värit sopivat joukkoliikenteeseen hyvin kuten oranssiset metrot ja vihreät ratikat. Olen sen verran vanha, että muistan mustien höyryvetureiden vetämät likaisenharmaat puiset matkustajavaunut mustine ”tervapahvikattoineen”. Ainoat valopilkut radoilla olivat silloin keltaiset postivaunut ja vihreät metalliset Moskovasta ja Leningradista tulevat matkustajavaunut.

Lausunto liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaan

Lausunto liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaan.

Enemmistö ry painottaa toiminnassaan liikennepolitiikan kehittämistä tasa-arvoisen liikkumisen ja sen kehittämisen huomioimiseksi kaikilla liikennekulttuurin osa-alueilla.
Viimeaikainen kehitys liikenneturvallisuuden näkökulmasta on ollut Helsingin alueella jalankulkijoille ja pyöräilijöille erityisen haasteellista. Kantakaupungin alueella yksityisautoilun määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. Pyöräilyn lisääntyminen on tuonut lisää turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kaikille liikenteeseen osallistuville.
Enemmmistö ry katsoo että ainoa keino vaikuttaa liikenneturvallisuuteen pitkällä aikavälillä ja kestävän kehityksen tavoitteet huomioonottaen on vähentää yksityisautoilua ja lisätä julkista liikennettä sekä turvallista pyöräilyä liikennemuotoina. Turvalliseen pyöräilyyn on vaikutettava kampanjoin ja ohjaustoimenpiteiden avulla. Helsingin kaupungin on sitouduttava rohkeampaan liikenneonnettomuuksien vähentämistavoitteeseen kuin mitä liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa esitetään.
Helsingissä liikenneonnettomuudet jotka johtavat henkilövahinkoon ovat vähentyneet viime vuosina. Tätä kehitystä on edelleen tuettava erilaisin toimenpitein joista tärkeimpinä Enemmistö ry pitää seuraavia
– Kävelykeskustan rakentuminen kantakaupungin alueelle
– Pyöräilyn lisääntymisen huomioonottaminen entistä laajemmin liikenneväylien suunnittelussa sekä turvallisen pyöräilyn edistäminen
– Raitiovaunuliikenteen kehittäminen ja raideverkoston tuntuva lisääminen
– Yksityisautoilun tienkäyttömaksujen käyttöönotto / tietullit

Helsingissä liikenneturvallisuuden määrälliset tavoitteet vuodelle 2020 ovat:
– tieliikenteessä kuolleiden määrä on enintään 4 henkeä vuodessa
– tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään 490 henkeä vuodessa.
Enemmistön tavoitteena vuodelle 2020 on se että tieliikenteessä ei kuole yhtään ihmistä Helsingissä. Loukkaantuneiden määrän on laskettava enintään 200 henkeen vuodessa.
enemmisto

Enemmistö ry esittää että Helsingin kaupungin hyödyntää ”Ei liikenteessä kuolleita” tavoitetta laajasti ja ottaa sen liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Tavoitteesta tulisi tehdä kaikkien kaupunkilaisten yhteinen päämäärä johon kaupunki ja kaupunkilaiset sitoutuisivat.

Metro rakennetaan sadoiksi vuosiksi

Metro rakennetaan sadoiksi vuosiksi

Eiköhän vihelletä peli poikki pariksi lisävuodeksi. Sinä aikana keskeneräiset asemat rakennetaan täyspitkiksi kolmea vaunuparia varten. Matinkylästä eteenpäin homma ei ole ongelma, koska projekti on vasta suunnittelupöydällä. Vielä on mahdollisuus korjata lyhyiden laitureiden virhe. Siten automaattimetron tulo voidaan siirtää vaikka hamaan tulevaisuuteen.
Valtion on tultava pikaisesti lisärahoituksella apuun. Se on kansantaloudellisesti pitkällä tähtäyksellä ehdottoman viisasta.

Risto Larjavaara

Ikuinen valitus bensan kalleudesta epärehellistä

Eurostat julkaisi äskettäin hintavertailuja 28 euroa käyttävän valtion keskuudessa. Karkeasti yleistäen totuus Suomen erityisestä kalleudesta on aikamoinen harhaluulo, sillä halvat maat ne saattavatkin olla kalliita. Esim. Virossa viina on virolaisille 9 prosenttia kalliimpaa kuin euroja käyttävissä maissa keskimäärin. Yksinkertainen ja oikaudenmukainen selitys on palkkatasot ja ostovoima.

Kuinka tuttua on tv-uutisista toistuvasti esitetty näytelmä, miten bensapumpun ääressä autoilijat voihkivat, miten kipuraja on jo ylittymässä. Kertaakaan en ole nähnyt uutisissa kysyttävän bensanhinnoista jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Eurostatin tilastojen mukaan sähkön ja polttonesteiden hinnoissa Suomi on peräti 12 prosenttia euroa käyttävien valtioiden alapuolella! Esimerkiksi Portugalissa bensan hinta on samoissa lukemissa kuin Suomessa, mutta palkat siellä ovat reilusti puolet alempia. Viimeisen 20 vuoden aikana Virossa bensan hinta on kolminkertaistunut ollen nykyään hiukan yli 1,30 euroa (Latvia samoissa lukemissa). Suomessa hinta on tällä hetkellä runsaat 1,50 euroa. Palkkataso on Härmässä kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Baltian maissa.

Rehellisyys kunniaan!! Ja nyt puhuin nimenomaan bensan hinnoista verrattuna nettopalkkatuloihin enkä mistään muusta (autoilun kokonaiskustannukset, autoverojen osuus jne.).

   Risto Larjavaara