Laskelmat osoittavat, että Liikenneviraston arvioimilla suoritteilla perinteistä ajoneuvotekniikkaa ja 15 %:n biopolttoaineosuutta käyttämällä Suomen tieliikenne ei saavuta EU:n alustavia ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050. Käytännössä kasvavat
liikennesuoritteet mitätöivät perinteisen ajoneuvokaluston energiatehokkuuden parantumisen, ja päästövähenemät jäävät biopolttoaineiden varaan.
• Autokaluston uusiutumisen nopeuttaminen ja energia tehokkuudensuotuisa kehittyminen parantaisivat tilannetta hieman, mutta muutokset näkyisivät selvästi vasta vuoden 2030 jälkeen. Vuoden 2030 tavoite, CO 2 -30 %, voidaan saavuttaa tilanteessa, jossa
käytetään perinteisiä ajoneuvoja (bensiini ja diesel) edellyttäen,että polttoaineessa on vajaa 30 % bio-osuutta.
• Käyttämällä NETP 2013 julkaisun 2DS skenaarion oletuksia vaihtoehtoisten ajoneuvotekniikoiden ja biopolttoaineiden osuuksista sekä vuoden 2030 että vuoden 2050 CO2vähennys tavoitteet täyttyvät.
Jo tämä skenaario edellyttää, että perinteisten polttomoottoriautojen osuus henkilöautokannasta on enää 25 % vuonna 2050, sähköautojen (akkusähköautot, ladattavat hybridit ja polttokennoautot)dominoidessayhteensä 60 %:n osuudella.
Hyötyajoneuvoissa perinteisten ajoneuvojen osuus olisi merkittävästisuurempi, 60 – 70 %, ja bio-osuus polttoaineissa olisi 35%.

Nimensä mukaisesti hiilivapaassa skenaariossa CNStieliikenteen
CO2päästöt alenevat lähes 90 % vuoteen 2050 mentäessä.
Tämäedellyttäisi massiivista siirtymistä vaihtoehtoisiin ajoneuvoihin
(sähköajoneuvoihin painottuen) ja korkeaa 75 %:n bio-osuutta jäljelle jääviin polttoaineisiin.
Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä:
Taustaa HLJ 2015 työhön

Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT
8.9.2014