Aihearkisto: Uncategorized

Vierailu Liikenneturvassa

Vierailimme keskiviikkona 2.11 Liikenneturvan pääkonttorissa Kannelmäessä. Sinne pääsy osoittautui yllättävän hankalaksi joukkoliikenteen ystäville. Iltapäivällä nimittäin tuli ensilumi pääkaupunkiseudulle. Vantaan Kivistössä hajosi kehäradan ajolanka ja lähijunaliikenteen kaaos oli valmis. Yksi lähti keskustasta Tikkurilan ja lentoaseman kautta, toinen pysähtyi Huopalahteen ja jatkoi bussi 41:llä jne. Ystävällisesti Kannelmäessä kuitenkin odottivat lämpimät pullakahvit ja toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen.

Liikenneturva (https://www.liikenneturva.fi/fi/) nimensä mukaisesti ajaa liikenneturvallisuutta kaikille. Sen edeltäjä TALJA toimi vuosina 1938 -1971. Nykyään siihen kuuluu kerrassaan 58 jäsenjärjestöä. Enemmistö on ollut mukana vuosikymmeniä ja välillä sen hallituksessakin. Tällä hetkellä hallituksessa ei ole lainkaan leimallisesti kevyttä liikennettä edustavia tahoja. Siinä olikin yksi syy tapaamiseemme. Toivomme saavamme edustuksen ensi vuodeksi. Ymmärrettävästi hallitukseen on tunkua.

Kävimme myös Liikenneturvan kirjastossa. Suureksi iloksemme löysimme kotelon, jossa olivat lähes kaikki Enemmistön lehdet aina vuodesta 1971. Kirjasto ja sen arkistot ovat kaikkien tavoitettavissa. Itsekin olen vuosien saatossa saanut sieltä erinomaista palvelua.

Pidimme Liikenneturvan tiloissa myös sääntömääräisen kokouksemme. Johtokunnassa jatkavat samat henkilöt. Ensi keväänä julkaisermme taasen paperisen lehden jäsenillemme. Alamme valmistautua kevääseen 2018, jolloin yhdistys täyttää kerrassaan 50 vuotta. Sitä varten alamme rakentaa juhlanäyttelyä. Kaikenlainen aineisto vuosikymmenten varrelta on tervetullutta. Erityisesti alkuaikojen valokuvia tarvittaisiin. Ottakaatte yhteyttä johtokunnan jäseniin!

Suomi – Ruotsi polkupyörämaaottelu ja muutakin jorinaa

Jälleen yleisönosastot täyttyvät jutuista, miten pyöräilijät ovat samanlaisia liikenneraivoajia kuin autoilijatkin. Siis kaikki yhtä pahiksia. Jalankulkijatkin paukuttavat autojen peltejä raivostuneina. Siis aivan kaikki yhtä pahiksia!
Viime kesänä tuli tutkittua Göteborgin ja Tukholman pyöräilyolosuhteita. Siellä ollaan lähempänä Tanskan ja Hollannin malleja, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät eivät joudu törmäyskurssille. Suomessa vasta aloitellaan asiassa.
Tukholmassa avataan syyskuussa Östermalmilla 250 korttelin alueella 20 yksisuuntaisella kadulla mahdollisuus pyöräillä vastasuuntaan autokadulla (ei siis jalkakäytävällä). Näin pyritään ydinkeskustan liikennetempoa rauhoittamaan (ks. östermalmsnytt.se).
Landskrona on Ruotsin pyöräilevin kaupunki.
Slussenin liikennesolmu on nykyään kuin sodan jäljiltä. Tukholmassa on vuosia käyty kiihkeää väittelyä sen tulevaisuudesta.  Bevara Slussen -liike on pelännyt autoliikenteen tuhoavan alueen. Saa nähdä, mitä siitä muodostuu lähivuosina.
Helsingissä on pyöräilymaailmaa ärsyttänyt ennenkaikkea Pasilan liikennekaaos. Alkukesästä Enemmistö muiden järjestöjen ohessa otti asiaan kantaa yhteisessä julkilausumassa. Tukholmassa on tapana ottaa ajoradalta tilaa väliaikaiselle pyörätielle. Erityisen tökerö tapaus täällä on koko Kulosaaren sillan eteläisen kevyen liikenteen väylän totaalinen katkaiseminen vuosiksi. Perusteluina sanottiin, ettei ajoradan ylitystä Kalasatamassa  saada millään turvalliseksi. Vastaavasti Vuosaaren Rastilan metroaseman kohdalla pyöräilyn pääväylä suljettiin läheisen rakennustyömaan varastotilaksi.
Ettei tämä maaottelu menisi Ruotsin kehumiseksi, niin kehutaan Helsinkiin saatuja kaupunkipyöriä. Systeemi pelaa ja vielä laajenee ensi vuonna. Pyörät toimivat ja ovat mukavan värikkäitä!
Lopuksi kertomus pienten yhdistysten ikuisesta ”jatkumosta”:
Enemmistö perustettiin  v.1968 ajamaan mm. pyöräilyn etuja.
Enemmistö perusti  v. 1981 Helsingin Polkupyöräilijäyhdistyksen, josta muotoutui pian nykyinen Helsingin Polkupyöräiljät ry eli HePo.
Männä kesänä eli 2016 syntyi EPO – Empaattiset polkupyöräilijät. Hesarissa oli 6.9-16 mielipidepalstalla juttu ”Lisää empatiaa liikenteeseen.” Kirjoittaja Matti Kinnunen on entinen HePon pj.
HEPO ja EPO. Hormonit ainakin hyrräävät pienissä liikkeissä!
     Risto Larjavaara

25 syytä olla autoton.

1. Jalat eivät surkastu eli tulee liikuttua omilla lihaksilla enemmän.
2. Työmatkat ja liikunnan voi yhdistää mielekkäästi.
3. Auton kolea selkänoja ei aiheuta selkävaivoja talvisin.
4. Ei mahdollisia omantunnontuskia jalankulkijan päälleajosta.
5. Voi joskus ottaa kolmannenkin lasin saamatta elinikuista sielullista vammaa rattijuoppouden aiheuttamista onnettomuuksista.
6. Ei saastuta ympäristöä.
7. Ei aiheuta meluhaittoja.
8. Säästää paljon rahaa.
9. Säästää aikaa tankkauksista, huoltoreissuista, kolarikorjauksista, ikkunoiden raaputtamisista ja auton kaivamisesta lumikasan alta.
10. Ei paperisotaa vakuutus- ja muiden käyttömaksujen kanssa.
11. Tapaa tuttuja ja tuntemattomia joukkoliikenteessä.
12. Oppii elämästä enemmän seuraamalla ja kuuntelemalla kanssamatkustajia.
13. Tukee joukkoliikennettä, jolloin myös auttaa sen säilymistä ja kehittymistä. Näin muillekin yksityisautottomille (esim. lapset ja vanhukset) on tarjolla paremmin reittivuoroja.
14. Ei ole osaltaan pysäköintiruuduttamassa maailmaa.
15. On vähemmän asvaltoimassa ja massiivisia moottoritie- ym. rakennusprojekteja tukemassa (parkkitalot, meluaidat).
16. Vapaa raaka-aineiden tuhlaamisesta eli yksityisauton elinkaaresta alkaen kaivoksista tehtaiden kautta käyttäjälle ja lopuksi romuttamoon.
17. Hermot lepäävät, kun ei tarvitse ärsyyntyä huonompitaitoisten autoilijoiden törttöilyistä.
18. Ei tarvitse jännittää, jäikö auton ovet lukkoon ja arvotavaraa sisään.
19. Ei osallistu varsinkin miesten maailmassa niin tyypilliseen kilpailuun, kenellä hienompi ja nopeampi auto. Näin on vapaa kaikenlaisista kateus-syndroomista.
20. Vapaa sakotuksista ja kaikenlaisesta ilkivallasta, joka kohdistuu laittomasti pysäköityihin autoihin.
21. Huoleton vapaa-aika lisääntyy, kun ei ole henkisesti eikä fyysisesti sidoksissa peltilehmän hoivaamiseseen.
22. Uuden keskihintaisen auton kustannukset arvonmenetyksineen ovat yli 0,34 euroa kilometriltä eli keskivertokilometrimäärällä (20.000) menot ovat n. 6700 euroa vuodessa. Osallakin siitä rahasta voisi yksityisautoton nauttia vaikka ylimääräisestä kesälomasta.
23. Pysyy terveempänä ja karaistuneempana eri vuodenaikoina.
24. Lihomisvaara pienempi runsaamman kävelyn ansiosta. Näin voi palkita itseään hyvällä ruualla.
25. Voi kokea päivittäin miellyttäviä luontoelämyksiä työmatkapyöräilyn tai -kävelyn kautta.
25 lisäsyytä olla onnellinen autoton
1. Ei aiheuta nastarenkailla pienhiukkaskuolemia jalankulkijoille.
2. Ei tarvitse keskustella autoista ja niiden ominaisuuksista eikä myöskään talvirenkaista ja niiden vaihtamisesta kesärenkaisiin.
3. On henkisesti vapaa autokeskeisestä yhteiskunnasta.
4. Voi unohtaa turvavyöt, lukkosulat ja kännykkäkiellot
5. Ei tarvitse käydä kaameissa pakosaasteisissa parkkihalleissa.
6. Ei tarvitse nähdä kaikenlaisia käsimerkkejä toisilta autoilijoilta.
7. Ei myöskään kaikenlaisten kahjojen ”enemmistöläisten” irvistyksiä ja syyllistämisviestejä
8. Ei joudu rattiraivon valtaan.
9. Ei vahingoita tai tapa eläimiä, lintuja eikä tuhansia hyönteisiä.
10. Ei tarvitse riidellä autopaikoista taloyhtiöissä.
11. Ei tarvitse ajaa saastuttavaa korttelirallia keskustoissa etsien parkkiruutua.
12. Osallistuu ilmaston lämpiämiseen pienemmällä lapikkaalla.
13. Ei joudu tuhmien ihmisten ilkivallan kohteeksi (naarmutuksia, potkuja ja autojen päällä hyppimistä)
14. Ei osallistu kaupunkitilan täyttämiseen
15. Autoilu on vaarallista varsinkin Klassikon päivitys: sen ulkopuolella oleville eli huono omatunto autoillessa tuulilasin sisä- puolella
16. Ei heitä kuraa jalankulkijoiden päälle
17. Voi autuaallisesti nukkua pitemmillä junamatkoilla nähden unia rattivapaasta elämästä.
18. Autottomuus mahdollistaa värikkään elämän tiiviimmissä yhdyskunnissa, joissa on hyvä joukkoliikenne työpaikan ja kodin välillä ja niiden välissä leffateatteria, kapakkaa, taidemuseota ja muuta hurlumheita.
19. Jättimarkettien kilometrihyllyt ja loputtomat kassajonot ”matterhornkuormineen” jäävät vain painajaisiksi.
20. Tukee lähikauppoja ja siten vanhuksille ym. autottomille helpompi elämä.
21. Tukee kaikenlaisia muitakin lähipalveluja ja pienen mittakaavan asioita.
22. Takamus leviää ylenpalttisessa yksityisautoilussa
23. … ja persaukisuuskin lisääntyy autoilumenojen myötä.
24. Eettisesti terve itsetunto kehittyy pystyessään olemaan vähemmistönä autoaikuisväestön keskuudessa.
25. Pysyvä huolettomuus ja vapaus peltirakkineesta