Aihearkisto: Uncategorized

Ajoneuvojen pakokaasupäästöistä peräisin olevat pienhiukkaset eivät ole vähentyneet Helsingissä

3.11.2015 9:18

Tutkimuksissa ei ole nähtävissä selvää pakokaasupäästöistä peräisin olevien pienhiukkasten vähenemistä kaupunki-ilmassa, vaikka moottoriteknologia on kehittynyt.

Kuva: Antonin HalasKuva: Antonin Halas

Ilmatieteen laitos on viimeisten 15 vuoden aikana tehnyt Helsingissä useita vähintään vuoden kestäviä pienhiukkasmittauksia liikenneympäristössä.

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatumittausten mukaan pakokaasupäästöjen pienhiukkaspäästöt eivät ole vähentyneet oletetulla tavalla. Pienhiukkaset ovat edelleen kaupunkien ilmanlaadun suuri ongelma, vaikka moottoriteknologia ja polttoaineet ovat kehittyneet. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hilkka Timonen arvioi tähän olevan useita syitä.

”Ajoneuvomoottoreiden polttoaineenkulutusta on pyritty vähentämään etenkin hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Tästä on aiheutunut diesel-moottoreiden lisääntyminen, mikä auton teknologiasta riippuen on voinut lisätä nokihiukkaspäästöjä. Toisaalta myös pakokaasupäästöjä tuottavien ajoneuvojen kokonaismäärä on kasvanut ja autojen päästömittauksissakin keskitytään vain tietyn kokoluokan pienhiukkasiin.”

Laboratoriomittaukset eivät anna kokonaiskuvaa kaupunkien ilmanlaadusta

Päästöjen arviointia vaikeuttaa se, että nykystandardien mukaisesti laboratoriossa tehdyillä päästömittauksilla ja mallituksella ei saada selville ajoneuvopäästöjen vaikutusta varsinaiseen kaupunkien ilmanlaatuun. Autojen pakokaasupäästöt sisältävät mm. hiilidioksidia, pienhiukkasia ja typen oksideja, mutta niiden mittaaminen ei kerro kokonaiskuvaa ilmanlaadun kannalta, sillä päästöt muuntuvat ilmakehässä. Esimerkiksi pakokaasujen kaasumaiset yhdisteet, kuten typpidioksidit, muuntuvat ilmakehässä auringonvalon ansiosta pienhiukkasiksi. Päästöjen muuntumista ilmakehässä on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkasti.

Kokonaiskuvan selvittäminen on kuitenkin oleellista, sillä ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöt likaavat kaupunki-ilmaa ja aiheuttavat sekä terveys- että viihtyvyyshaittoja. Merkittävä osa ihmisten terveydelle kielteisistä vaikutuksista syntyy juuri pakokaasujen sisältämistä pienhiukkasista. ”Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa yli 2000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman vuodessa. Kun pienhiukkasista aiheutuu lisäksi myös eriasteisia terveysvaikutuksia, voidaan puhua yhteiskunnallisesti merkittävästä ongelmasta”, Timonen korostaa.

Liikenteen osuutta pienhiukkasten määrässä ja koostumuksessa voidaan seurata ainoastaan pitkäaikaisilla mittauksilla ja uusilla kehittyneillä mittalaitteilla. Helsingissä tällaista seurantaa ovat yhteistyössä tehneet Ilmatieteen laitos ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).

Uusilla mittalaitteilla pystytään erottamaan eri päästölähteet

Ilmatieteen laitoksen tekemillä uudenlaisilla mittauksilla saadaan tietoa kaupunkien ilmanlaadusta ja päästöjen todellisista vaikutuksista ihmisten terveyteen. Ilmatieteen laitos on vuodesta 2012 käyttänyt aerosolimassaspektrometrejä kaupunki-ilman pienhiukkasten koostumuksen tutkimiseen. ”Uusilla massaspektrometriaan perustuvilla mittausmenetelmillä pienhiukkasten lähteiden tunnistaminen on mahdollista, mikä avaa mahdollisuuden kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttavien pakokaasupäästöjen seuraamiseen”, Hilkka Timonen toteaa.

Yhdessä muun tutkimustoiminnan tuottaman tiedon kanssa näillä mittauksilla voidaan selvittää, miten autoliikenteen päästöjen alentamiseen tähtäävät toimet oikeasti toimivat eli vähentävätkö ajoneuvojen uudet tekniikat ja polttoaineet pienhiukkasia kaupunki-ilmassa. Pelkästään EU-direktiivin mukaisilla pienhiukkasten (PM2.5) massapitoisuusmittauksilla ei liikenteen pakokaasupäästöjen osuutta voida saada selville.

Tuoreet pakokaasupäästöt yksi pienhiukkasten selkeä lähde Helsingissä

Pienhiukkasilla on paljon erilaisia lähteitä, jotka täytyy tunnistaa, jos halutaan tutkia yksittäisen päästön, kuten autojen, vaikutusta kaupunki-ilmaan. Uudet hiukkasten koostumusta mittaavat menetelmät antavat mahdollisuuden paitsi erottaa, mistä lähteistä pienhiukkaset ovat peräisin, myös arvioida miten vertailukelpoisia eri ajanjaksot ovat keskenään. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksissa on todettu, että Helsingin ilman pienhiukkaset voi jakaa koostumusmittauksen perusteella kolmeen eri lähteeseen: Tuoreisiin pakokaasupäästöihin, kaukokulkeumaan ja biomassan palamiseen, jota aiheuttaa mm. puun pienpoltto ja maastopalot.

Meteorologia ja kaukokulkeumasta aiheutuva taustapitoisuus vaikuttavat erittäin paljon kaupunkien ilmanlaatuun. Vaikka päästöt pysyisivät samansuuruisina, tuulisessa ja leudossa talvisäässä pakokaasut sekoittuvat hyvin, kun taas tyynenä pakkaspäivänä pakokaasut kertyvät lähelle maanpintaa ja huonontavat ilmanlaatua.

Lisätietoja:

Hilkka Timonen, puh. 029 539 5503, hilkka.timonen@fmi.fi

Enemmistö mukana liikennerauha lausunnossa.

Liikennejärjestöjen yhteinen kannanotto liikennerauhan puolesta:

Viime aikoina julkisuuteen on noussut muutamia tapauksia, joissa on osoitettu ilmeisesti raivoa ja ärtymystä muita liikenteessä olevia kohtaan. Jokainen hermostuminen on liikaa. Jokaisen tavoitteena liikenteessä pitäisi olla onnettomuuksien ja vahinkojen välttäminen.

Liikenne ei ole peliä, jossa olisi voittajia ja häviäjiä. Liikenteessä voi pahimmillaan hävitä henkensä tai toimintakykynsä tai aiheuttaa samat menetykset jollekin toiselle ihmiselle.

Erityisvastuu kuuluu kaikille ajoneuvojen kuljettajille.

Kaikkein haavoittuvimpia ovat lapset, jotka luottavat meihin aikuisiin. Tunnekuohujen vallassa suojatie saattaa jäädä havaitsematta.

Jos joku toinen ärsyttää liikenteessä, kannattaa pitää pieni tauko, rauhoittua ja vasta sitten jatkaa matkaa. Kannattaa muistaa, että väärinymmärryksiä ja erehdyksiä sattuu jokaiselle. Sen vuoksi joustoa tarvitaan meiltä kaikilta.

Oltiin liikenteessä sitten kävellen, pyörällä, autolla tai vaikka moottoripyörällä.
Pyöräliitto ry
Otso Kivekäs, puheenjohtaja

Liikenneturva
Anna-Liisa Tarvainen, toimitusjohtaja

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry
Risto Larjavaara, puheenjohtaja

Autoliitto ry.
Pasi Nieminen, toimitusjohtaja

http://pyoraliitto.fi/liikennerauhan-puolesta/

VTT:n laskelmat osoittavat – Suomen tieliikenne ei saavuta EU:n alustavia ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050

Laskelmat osoittavat, että Liikenneviraston arvioimilla suoritteilla perinteistä ajoneuvotekniikkaa ja 15 %:n biopolttoaineosuutta käyttämällä Suomen tieliikenne ei saavuta EU:n alustavia ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050. Käytännössä kasvavat
liikennesuoritteet mitätöivät perinteisen ajoneuvokaluston energiatehokkuuden parantumisen, ja päästövähenemät jäävät biopolttoaineiden varaan.
• Autokaluston uusiutumisen nopeuttaminen ja energia tehokkuudensuotuisa kehittyminen parantaisivat tilannetta hieman, mutta muutokset näkyisivät selvästi vasta vuoden 2030 jälkeen. Vuoden 2030 tavoite, CO 2 -30 %, voidaan saavuttaa tilanteessa, jossa
käytetään perinteisiä ajoneuvoja (bensiini ja diesel) edellyttäen,että polttoaineessa on vajaa 30 % bio-osuutta.
• Käyttämällä NETP 2013 julkaisun 2DS skenaarion oletuksia vaihtoehtoisten ajoneuvotekniikoiden ja biopolttoaineiden osuuksista sekä vuoden 2030 että vuoden 2050 CO2vähennys tavoitteet täyttyvät.
Jo tämä skenaario edellyttää, että perinteisten polttomoottoriautojen osuus henkilöautokannasta on enää 25 % vuonna 2050, sähköautojen (akkusähköautot, ladattavat hybridit ja polttokennoautot)dominoidessayhteensä 60 %:n osuudella.
Hyötyajoneuvoissa perinteisten ajoneuvojen osuus olisi merkittävästisuurempi, 60 – 70 %, ja bio-osuus polttoaineissa olisi 35%.

Nimensä mukaisesti hiilivapaassa skenaariossa CNStieliikenteen
CO2päästöt alenevat lähes 90 % vuoteen 2050 mentäessä.
Tämäedellyttäisi massiivista siirtymistä vaihtoehtoisiin ajoneuvoihin
(sähköajoneuvoihin painottuen) ja korkeaa 75 %:n bio-osuutta jäljelle jääviin polttoaineisiin.
Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä:
Taustaa HLJ 2015 työhön

Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT
8.9.2014

Ikuinen valitus bensan kalleudesta epärehellistä

Eurostat julkaisi äskettäin hintavertailuja 28 euroa käyttävän valtion keskuudessa. Karkeasti yleistäen totuus Suomen erityisestä kalleudesta on aikamoinen harhaluulo, sillä halvat maat ne saattavatkin olla kalliita. Esim. Virossa viina on virolaisille 9 prosenttia kalliimpaa kuin euroja käyttävissä maissa keskimäärin. Yksinkertainen ja oikaudenmukainen selitys on palkkatasot ja ostovoima.

Kuinka tuttua on tv-uutisista toistuvasti esitetty näytelmä, miten bensapumpun ääressä autoilijat voihkivat, miten kipuraja on jo ylittymässä. Kertaakaan en ole nähnyt uutisissa kysyttävän bensanhinnoista jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Eurostatin tilastojen mukaan sähkön ja polttonesteiden hinnoissa Suomi on peräti 12 prosenttia euroa käyttävien valtioiden alapuolella! Esimerkiksi Portugalissa bensan hinta on samoissa lukemissa kuin Suomessa, mutta palkat siellä ovat reilusti puolet alempia. Viimeisen 20 vuoden aikana Virossa bensan hinta on kolminkertaistunut ollen nykyään hiukan yli 1,30 euroa (Latvia samoissa lukemissa). Suomessa hinta on tällä hetkellä runsaat 1,50 euroa. Palkkataso on Härmässä kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Baltian maissa.

Rehellisyys kunniaan!! Ja nyt puhuin nimenomaan bensan hinnoista verrattuna nettopalkkatuloihin enkä mistään muusta (autoilun kokonaiskustannukset, autoverojen osuus jne.).

   Risto Larjavaara

Enemmistö toimii

10670073_10152668207809030_7864798827782217876_n
Mika Välipirtti toisessa rivissä oikeimmalla

Tampereella perustettiin 14.9 Pyöräliitto, joka toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana. Samalla se liittyi ECF (European Cyclists` Federation) liittoon. Enemmistön edustajana Mansessa oli Mika Välipirtti.

Eilen postitettiin jäsenille Enemmistö 2/2014 -lehtinen.

Syyskokouksessa ke 15.10. yhdistyksen vpj. Tuomas Mänttäri kertoo liikennekokemuksistaan Euroopassa alkaen klo 18.00. Sitä ennen 17.30 Enemmistön sääntömääräinen kokous.

Paikkana on kahvila Annan Ostari Fredrikinkatu 32:ssa Hesassa.