Johan on aikoihin eletty! Berliinissä on 23-26.9 maailman suurimmat kiskoliikenteen messut. Sinne lähti Otanmäen Transtechin uusi upea ratikka, joIta on jo nähty Helsingin liikenteessä.

Ensi vuoden lopussa niitä alkaa tulla pääkaupunkiin kolmen viikon välein kuin ”makkaroita makkaratehtaasta”, kuten HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä luonnehtii Hesarissa 16.9. Helsinki on tilannut niitä yhteensä 40 kappaletta.

Berliinin messuille lähtenyt mallikappale on väritykseltääm poikkeava eli valkoista ja kultaa. Aikoinaan Helsingissä tehtiin emämöhläys, kun ratikoita alettiin maalata ikävän harmaan ja oranssin sekamelskaksi.. Onneksi virhe tajuttiin ja palattiin perinteisiin keltaisen ja vihreän väreihin. Suuren kunnian väritaistelun voittamisessa kuuluu Enemmistön perustaja-aktiiville ja pitkäaikaiselle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenelle Lauri ”Lasse” Nordbergille.

Olisi se upeaa, jos suomalaisille ratikoille löytyisi maailmanmarkkinat. Monissa maanosissa on nimittäin parhaillaan tapahtumassa raitioliikenteen uudelleen tuleminen.

Alkuviikosta valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat sopivat runsaasta asuntotuotannosta, joka liittyy paljolti ratahankkeisiin. Helsinki saa 100 miljoonaa Pisara-rataan, Espoo saa 240 miljoonaa länsimetron jatkoon. Vantaalla kehärata on valmistumassa ja sen liityntäpysäköintiin tulee löytymään rahaa. Kyllä Enemmistö luonnollisesti kannattaa tiiviimpää asuntorakentamista raideliikenteeseen liittyen.

Lähitulevaisuudessa metro valmistuu Matinkylään asti. Silloin Länsiväylän joukkoliikennekaistat ovat uuden tilanteen edessä. Annetaanko ne yksityisautoille? Silloin väylä houkuttelee entistä enemmän ajamaan Helsingin keskustaan, jolloin Ruoholahti tukkeutuu ruuhka-aikana entistä enemmän. Keskusta ei kertakaikkiaan kaipaa lisääntyviä automääriä. Jätetäänkö joukkoliikennekaistat takseille, vähemmän saastuttaville henkilöautoille ja harvemmalle linjuriliikenteelle vai tehdäänkö väylästä moderni kaupunkibulevardi?

UKK-instituutin tiedotteessa 7.8.14 tuotiin jälleen esille runsaan istumisen isot vaarat. Toki kuolema tulee väistämättä jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. Monien tuki- ja liikuntaelimien vaivojen taustalla on pitkäkestoinen istuminen. Siksi suositellaan vahvasti kävely- ja pyöräilymatkojen lisäämistä.

Viesti on jälleen luja tuki ikiaikaiselle enemmistöläiselle ajattelulle. Mehän olemme saarnanneet yli 40 vuotta jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteellä matkustamista. Emme sentään ole esittäneet suositusta seistä busseissa, ratikoissa ja junissa. Tosin ruuhka-ajat ovat edesauttaneet seisomista. Yksityisautoilijoille ei teknisistä syistä voida antaa suositusta ohjata tai olla matkustajana seisaaltaan.

   Risto Larjavaara

Autoala esittää, että tuettaisiin jopa 1500 eurolla autoilijaa, joka vaihtaisi yli kymmenvuotiaan romuttamiskuntoisen kärrynsä uuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmien mukaan autoala maksaisi 500 ja valtio 1000 euroa. Huh! Mitkähän romuautoilla ja romutustodistuksilla syntyvät mustan pörssin markkinat syntyisivät?

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta suomalaiseen polkupyörään siirtyjään. Näin pyöräkauppa elpyisi ja suomalainen teollisuus saisi lisää työpaikkoja ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta luopujaa, joka siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjäksi. Näin joukkoliikenne saisi lisää matkustajia ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

Eurostat julkaisi äskettäin hintavertailuja 28 euroa käyttävän valtion keskuudessa. Karkeasti yleistäen totuus Suomen erityisestä kalleudesta on aikamoinen harhaluulo, sillä halvat maat ne saattavatkin olla kalliita. Esim. Virossa viina on virolaisille 9 prosenttia kalliimpaa kuin euroja käyttävissä maissa keskimäärin. Yksinkertainen ja oikaudenmukainen selitys on palkkatasot ja ostovoima.

Kuinka tuttua on tv-uutisista toistuvasti esitetty näytelmä, miten bensapumpun ääressä autoilijat voihkivat, miten kipuraja on jo ylittymässä. Kertaakaan en ole nähnyt uutisissa kysyttävän bensanhinnoista jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Eurostatin tilastojen mukaan sähkön ja polttonesteiden hinnoissa Suomi on peräti 12 prosenttia euroa käyttävien valtioiden alapuolella! Esimerkiksi Portugalissa bensan hinta on samoissa lukemissa kuin Suomessa, mutta palkat siellä ovat reilusti puolet alempia. Viimeisen 20 vuoden aikana Virossa bensan hinta on kolminkertaistunut ollen nykyään hiukan yli 1,30 euroa (Latvia samoissa lukemissa). Suomessa hinta on tällä hetkellä runsaat 1,50 euroa. Palkkataso on Härmässä kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Baltian maissa.

Rehellisyys kunniaan!! Ja nyt puhuin nimenomaan bensan hinnoista verrattuna nettopalkkatuloihin enkä mistään muusta (autoilun kokonaiskustannukset, autoverojen osuus jne.).

   Risto Larjavaara